Virtuaalitodellisuudella tarkoitetaan 3d-mallinnettua tai kameralla taltioitua maailmaa, jossa käyttäjä voi havainnoida vapaasti ympäristöään. Maailmaan uppoudutaan virtuaalilaseilla, joissa molemmille silmille tuotetaan erillinen kuva. Virtuaalitodellisuus yrittää läpimurtoa ensi vuoden aikana.
Viisi syytä miksi innostua:
- Lasit sisältävät hirveän määrän edistynyttä tekniikkaa.
- Virtuaalitodellisuutta voidaan hyödyntää monella tapaa. Se soveltuu muun muassa peleihin, elokuviin, opetustyöhön, havainnollistamiseen, terapiaan ja kokemukselliseen käyttöön.
- Suuret yritykset ovat mukana: Microsoft, Google, Sony, Valve, HTC ja Facebook.
- Kilpailu markkinoilla käy jo kuumana, vaikka tuotteet eivät ole vielä saatavilla.
- Kaikkia käyttömahdollisuuksia ei vielä tunneta.
Virtuaalitodellisuustekniikka yritti markkinoille jo 90-luvulla. Silloin laitteet tuottivat lähinnä päänsärkyä alkeellisen tekniikan ja korkeiden hintojen vuoksi.
Uusien tekniikoiden esittely on aina hankalaa. Pitää saada riittävästi ihmisiä innostumaan pelkästä ideasta paperilla. Virtuaalitodellisuuden tulevaisuus näyttää sen puolesta valoisalta.
Uuden aallon käynnisti tuote nimeltä Oculus Rift, joka julkistettiin 2012. Se hyödynsi markkinoinnissa joukkorahoitusta. Oculus on yksi tämän rahoitusmallin suurista menestyjistä. Se keräsi nopeasti huikean määrän tukijoita, julkisuutta ja rahaa. Lopulta Facebook osti Oculuksen.
Virtuaalilasien toiminta:
- Laseissa on näytöt molemmille silmille, joiden avulla luodaan syvyysvaikutelma. Silmät näkevät kohteen hieman eri kuvakulmista.
- Tarkka kuva ja korkea virkistystaajuus tekevät näkymän mahdollisimman todentuntuiseksi. (Oculus Riftissä 1080×1200 kuvapistettä per silmä ja 90 Hz)
- Gyroskoopit, kiihtyvyysanturit ja magnetometrit seuraavat laitteen asentoa. Päätä kääntelemällä voi katsoa ympärilleen virtuaalimaailmassa.
- Virtuaaliympäristössä voi liikkua perinteisellä peliohjaimella tai lasien liikettä seuraavalla infrapunakameralla.
- Tekniikkaa voi laajentaa liikeohjaimilla, joilla seurataan käyttäjän käsiä.
- Lasit kytketään tavallisesti yhdellä HDMI- ja USB-johdolla. Ylimääräinen USB-johto tarvitaan, jos käytetään infrapunakameraa.
On hieman yllättävää, että Facebook on ensimmäisten joukossa edistämässä virtuaalitodellisuustekniikkaa. Yrityksessä uskotaan vahvasti, että virtuaalitodellisuus on tietotekniikan seuraava askel.
Virtuaalilasit eivät itsessään ole sosiaalinen laite. Ne sulkevat käyttäjänsä pois tästä maailmasta. Facebookin tavoitteena on, että käyttäjät voivat kokea virtuaalisesti toistensa hetkiä.
Suomalaisesta näkökulmasta on hienoa, että myös Nokia on tarttunut haasteeseen. Nokia ei tähtää loppukäyttäjälaitteisiin, vaan ketjun alkupäähän.
Ammattilaisille suunnatulla Nokia OZO-kameralla voidaan tallentaa virtuaalimaailma yhdellä otoksella. Laite on saanut positiivisen vastaanoton maailmalla.
Tekniikan rajoitteet eivät tällä kertaa tunnu olevan virtuaalitodellisuuden esteenä. Viime vuosien nopea kehitys on mahdollistanut virtuaalilasien valmistuksen. Monet käytössä olevista tekniikoista ovat älypuhelimista lainattuja.
Virtuaalinäkymä voidaan luoda jopa älypuhelimeen saatavalla lisävarusteella. Puhelimen ruutu jaetaan molemmille silmille stereokuvan luomiseksi.
Virtuaalitodellisuus pystyy tarjoamaan varmasti jotain uutta. Tämä tekeekin tekniikasta mielenkiintoisen. Nyt vasta tunnustellaan, mihin kaikkeen tätä voisi käyttää. Mielikuvitukselle ja innovaatioille on paljon tilaa.
Kuvat: Nokia, Oculus VR
Vastaa